sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Koiraharrastus yrittäjyyden ja perhe-elämän vastapainona

Miten käy, kun koiraharrastaja perustaa perheen ja siinä tiimellyksessä vielä yrityksenkin? Minun tarinani voit lukea tästä postauksesta.

Ennen tenavia olin aktiivinen koiraharrastaja. Kävin leireillä, kokeilin harrastuksia kuten haku, agility ja lammas- sekä poropaimennus (katso sanojen selitykset postauksen lopusta). Jokaisella tuttavallani oli vähintään yksi koira. Monilla joku omien koirieni sukulainen. Syntyi lapsi, syntyi toinenkin. Toisen synnyttyä kaikki aika tuntui menevän omiin lapsiin ja uusioperheen kasaan saamiseen. Pitkäksi aikaa uppouduin tenaviin, jolloin koiraympyrät jäivät taka-alalle. Tuntuu, että olen ihan pihalla (koira)maailman menosta.

Kun on kolme vuotta kotona tenavien kanssa ja perustaa siinä ohessa isännän kanssa yrityksen hoidettavakseen, on todella hauskaa päästä pariksi päiväksi arjesta irti. On hauska päästä tekemään sitä, mitä ei lasten saannin jälkeen ole muistanut tehdä: harrastaa koirien kanssa ja nähdä koirapiireistä tuttuja ihmisiä. Olen toki harrastanut agilitya lähes koko ajan lasten saannin jälkeen, mutta lähinnä silleen ylläpitomeiningillä. Nyt äippä on antanut itselleen luvan harrastaa ilman huonoa omaatuntoa "lasten hylkäämisestä". On se kuitenkin oman jaksamisen kannalta iso juttu, että pääsee välillä tekemään sellaisia asioita, joista nauttii. Ei sillä, etteikö lapsista nauttisi, mutta oma aika auttaa jaksamaan ne kiukkuhetketkin paremmin.

Kuusihenkisessä perheessä ajankäyttö harrastuksiin on hieman rajallista. Jokainen perheenjäsen tulisi huomioida. Siksi en pääse agilitya harjoittelemaan niin usein kuin tahtoisin. Siksi en ole vielä keksinyt, mitä toisen koiran kanssa voisi harrastaa, kun aiemmasta vammasta johtuen agility ei sille käy. Tällä viikolla siihen löytyi ratkaisu. Vietin alkuviikon koirien kanssa lappalaiskoirien kesäleirillä. Tutustuimme Taikan kanssa RallyTokoon, josta pidimme molemmat. Periaatteessa rata muodostuu pisteistä, joissa jokaisessa tehdään jokin temppu. Tosi hauska harrastus, jota pystyy tekemään yksin kotona. Wau! Kaksi päivää aamusta iltaan koiraharrastusten parissa uusien ja vanhojen koiratuttujen kanssa kuulumisia vaihdellen. Ei huonoa omaatuntoa siitä, että jätti tenavat isän hoiviin (ainakaan pahasti). Nämä kaksi päivää koirien kanssa latasivat akkuja ja piristivät mieltä hurjasti! Ne palauttivat mieleen, kuinka paljon iloa karvaturrit elämään tuovat. Ne muistuttivat, kuinka iloiseksi oma mieli tulee, kun koira itse iloitsee saadessaan puuhata omistajansa kanssa. Tätä lajia lisää elämään. :)


Tapasimme leirillä vanhemman koirani Taikan isän. Allu on jo 14,5-vuotias veteraani. Ikä on tuonut mukanaan sairauksia, mutta ihuna papparainen Allu on vieläkin. <3 Tässä isä ja tytär. Taika siis tuo ruskea ja Allu on musta.


Sanastoa ja lisätietoa

Haku = Koira etsii metsään piiloutuneita ihmisiä
Agility = Ohjaaja ohjaa koiran esteradan läpi. Radalla voi olla putkia, hyppyjä ja esim. rengas jonka läpi hypätään. Rata on suoritettu, kun esteet on suoritettu oikeassa järjestyksessä.
Lammaspaimennus = Koira paimentaa lampaat laumana ohjaajan tahtomaan suuntaan
Poropaimennus = Koira paimentaa porot laumana omistajan haluamaan paikkaan
RallyToko = Rata muodostuu tauluista, joissa jokaisessa on jokin suoritettava tetävä (esim. koira tekee ympyrän tiettyyn suuntaan). Rata on suoritettu, kun kaikki tehtävät on tehty oikeassa järjestyksessä.

1 kommentti:

  1. Rally-tokossa mekin käydään Wiiman kanssa ja se on siitä itse ihan intsinä ja minä tykkään myös. Rally on siitä hyvä myös ettei tarvi aina käydä missään tunneilla vaan se nivoutuu osaksi arkipäivää ja voi vaikka lenkin yhteydessä harrastaa.

    Mulla on vaan yksi lapsi mutta muistan senkin kanssa ne alkuajat, ei ollut mitään aikaa itselle ja miten ihanaa se oli kun jossakin vaiheessa tajusin että ihan hyvin voin lähteä iltalenkille ihan yksin. Arjen oravanpyörä on kuitenkin Rassenkin harrastusten ja työn ohessa ollut niin touhukasta, että vasta viime vuosina musta on tuntunut että aikaa omalle koiralle olisi.

    Niin se menee että kaikelle on aikansa. Silloin kun lapset on pieniä niin ne vie kaiken ajan, mutta kun ne vähän kasvavat niin tilanne muuttuu.
    Ja sellainen äiti on kotona kivampi, joka ehtii välillä vähän itsekseen huiliakin, vaikka rallyn muodossa :) tai agilityn :)

    VastaaPoista

Palautetta on aina kiva saada! Kiitos!